Sisä- ja ulkoloisetMaanantai 21.11.2016 - Henna Takatalo Koirien ja kissojen yleisimmät loiset Ulkoloiset Täi Täi on koirien yleisin ulkoloinen. Koiran täit eivät tartu ihmiseen tai kissoihin eikä ihmisten täit koiriin. Täit leviävät helposti koirasta toiseen ja varsinkin jos koirat ovat tiiviimmin yhdessä esim. näyttelyissä, tapahtumissa, koirapuistoissa. Yleisin oire täitartunnasta on rapsuttelu. Täi imee koirasta verta. Täin puremat kutisevat vielä loishäädön jälkeenkin, joten koira kannattaa pestä häädön jälkeen. Väive Täi imee verta, mutta väive syö ihon eritteitä. Muutoin väive on samanlainen kuin täi. Väiveet ovat Suomessa kuitenkin melko harvinaisia. Kirput Kirput ovat ketteriä ja hyppivät isännästä toiseen. Kirput hyppivät myös kissoista koiriin ja toisinpäin. Kirput säilyvät toimintakykyisinä viikkoja ja jopa kuukausia asunnossa ilman isäntää. Usein lemmikkien kirput ovat lähtöisin luonnoneläimistä. Paha kirpputartunta aiheuttaa ihottumaa ja kutinaa. Hyvä hygienia ja häätö lopettaa kirput. punkki eli puutiainen Punkit ovat erittäin yleisiä hämähäkkieläimiä, jotka imevät isäntänsä verta. Punkkeja esiintyy runsaimmin rannikkoseuduilla, Ahvenanmaalla ja Itä-Suomessa, mutta niitä löytyy koko maasta Oulun alapuolelta. Punkit vaanivat pusikoissa, joista kiinnittyvät isäntäänsä ja alkavat imeä verta. Punkit levittävät tehokkaasti muita tauteja eläimistä toisiin imiessään verta. Punkit pitää irroittaa heti esim. punkkipihdeillä. Lemmikeille on suunniteltu erilaisia punkkien torjunta menetelmiä kuten lääkkeitä ja pantoja. Sikaripunkki Sikaripunkki tarttuu kissanpennulle jo sen emolta, ja suurimmalla osalla kissoista on sikaripunkkitartunta. Myös melkein jokaisella koiralla on sikaripunkkeja. Suurimmalla osalla kissoista ja koirista tartunta ei aiheuta oireita, mutta joskus kissan vastustuskyvyn alentuessa sikaripunkit lisääntyvät ja aiheuttavat karvattomia, tulehtuneita ja kutisevia ihoalueita. Hilsepunkki Hilsepunkki tarttuu helposti eläimestä toiseen. Se aiheuttaa voimakasta hilseilyä ja kutinaa. Hilsepunkit säilyvät ilman isäntäänsä vain 10 päivää luonnossa. Hilsepunkki voi aiheuttaa myös ihmisessä iho-oireita, mutta ei lisäänny ihmisessä. Tartunta voi myös olla oireeton. Sisäloiset Loiset ovat eliöitä, jotka elävät toisen eliön suolistossa, keuhkoissa tai lihaskudoksessa. Tavallisemmin ne tarttuvat ulosteen mukana. Aikuiset loiset elävät suolistossa ja käyttävät ravinnokseen sen sisältöä. Ne munivat munansa suolistoon. Matonaaras voi tuottaa jopa kymmeniä tuhansia munia vuorokaudessa. Munat päätyvät ulosteen mukana ympäristöön. Tämän takia ulosteet kannattaa kerätä ja hävittää asianmukaisesti. Kissoilla taas loiset tarttuvat helpoiten syömällä jyrsijän tai muun eläimen, joka kantaa loisen infektiivisiä munia. esimerkiksi: Suolinkainen, heisimato, hakamato, piiskamadot, ekinokokki Lemmikit tulisi madottaa säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa. Esimerkiksi keväisin ja syksyisin. Tärkeää olisi olla kahta erimerkkistä lääkettä, joita vuorotellaan madottaessa. Esim. syksyllä Axilur ja keväällä Drontal. Näin varmistutaan parhaiten sisäloisten hävitys. Poikkeuksena madotus AINA kun on epäilys loistartunnasta. Esimerkiksi ulkokissat, jotka syövät paljon jyrsijöitä! Seuraavassa tekstissä Ruokavertailua! |
Avainsanat: Sisäloiset, Ulkoloiset, koirien terveys |
|
30.11.2017 16.05
nordicbet com
suuri postitse, kiitos |
suuri postitse, kiitos