Sisä- ja ulkoloiset

Maanantai 21.11.2016 - Henna Takatalo


Koirien ja kissojen yleisimmät loiset

Ulkoloiset

Täi 

Täi on koirien yleisin ulkoloinen. Koiran täit eivät tartu ihmiseen tai kissoihin eikä ihmisten täit koiriin. Täit leviävät helposti koirasta toiseen ja varsinkin jos koirat ovat tiiviimmin yhdessä esim. näyttelyissä, tapahtumissa, koirapuistoissa. Yleisin oire täitartunnasta on rapsuttelu. Täi imee koirasta verta. Täin puremat kutisevat vielä loishäädön jälkeenkin, joten koira kannattaa pestä häädön jälkeen. 

Väive

Täi imee verta, mutta väive syö ihon eritteitä. Muutoin väive on samanlainen kuin täi. Väiveet ovat Suomessa kuitenkin melko harvinaisia.

Kirput

Kirput ovat ketteriä ja hyppivät isännästä toiseen. Kirput hyppivät myös kissoista koiriin ja toisinpäin. Kirput säilyvät toimintakykyisinä viikkoja ja jopa kuukausia asunnossa ilman isäntää. Usein lemmikkien kirput ovat lähtöisin luonnoneläimistä. Paha kirpputartunta aiheuttaa ihottumaa ja kutinaa. Hyvä hygienia ja häätö lopettaa kirput.

punkki eli puutiainen

Punkit ovat erittäin yleisiä hämähäkkieläimiä, jotka imevät isäntänsä verta. Punkkeja esiintyy runsaimmin rannikkoseuduilla, Ahvenanmaalla ja Itä-Suomessa, mutta niitä löytyy koko maasta Oulun alapuolelta. Punkit vaanivat pusikoissa, joista kiinnittyvät isäntäänsä ja alkavat imeä verta. Punkit levittävät tehokkaasti muita tauteja eläimistä toisiin imiessään verta. Punkit pitää irroittaa heti esim. punkkipihdeillä. Lemmikeille on suunniteltu erilaisia punkkien torjunta menetelmiä kuten lääkkeitä ja pantoja.

Sikaripunkki

Sikaripunkki tarttuu kissanpennulle jo sen emolta, ja suurimmalla osalla kissoista on sikaripunkkitartunta. Myös melkein jokaisella koiralla on sikaripunkkeja. Suurimmalla osalla kissoista ja koirista tartunta ei aiheuta oireita, mutta joskus kissan vastustuskyvyn alentuessa sikaripunkit lisääntyvät ja aiheuttavat karvattomia, tulehtuneita ja kutisevia ihoalueita. 

Hilsepunkki

Hilsepunkki tarttuu helposti eläimestä toiseen. Se aiheuttaa voimakasta hilseilyä ja kutinaa. Hilsepunkit säilyvät ilman isäntäänsä vain 10 päivää luonnossa. Hilsepunkki voi aiheuttaa myös ihmisessä iho-oireita, mutta ei lisäänny ihmisessä. Tartunta voi myös olla oireeton.

Sisäloiset

Loiset ovat eliöitä, jotka elävät toisen eliön suolistossa, keuhkoissa tai lihaskudoksessa. Tavallisemmin ne tarttuvat ulosteen mukana. Aikuiset loiset elävät suolistossa ja käyttävät ravinnokseen sen sisältöä. Ne munivat munansa suolistoon. Matonaaras voi tuottaa jopa kymmeniä tuhansia munia vuorokaudessa. Munat päätyvät ulosteen mukana ympäristöön. Tämän takia ulosteet kannattaa kerätä ja hävittää asianmukaisesti. Kissoilla taas loiset tarttuvat helpoiten syömällä jyrsijän tai muun eläimen, joka kantaa loisen infektiivisiä munia.

esimerkiksi: Suolinkainen, heisimato, hakamato, piiskamadot, ekinokokki

Lemmikit tulisi madottaa säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa. Esimerkiksi keväisin ja syksyisin. Tärkeää olisi olla kahta erimerkkistä lääkettä, joita vuorotellaan madottaessa. Esim. syksyllä Axilur ja keväällä Drontal. Näin varmistutaan parhaiten sisäloisten hävitys. 

Poikkeuksena madotus AINA kun on epäilys loistartunnasta. Esimerkiksi ulkokissat, jotka syövät paljon jyrsijöitä!

Seuraavassa tekstissä Ruokavertailua!

 

Avainsanat: Sisäloiset, Ulkoloiset, koirien terveys


Kommentit

20.10.2017 16.10  tennis vedonlyönti taktiikka

suuri postitse, kiitos

30.11.2017 16.05  nordicbet com

suuri postitse, kiitos


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini