Sisä- ja ulkoloiset

Maanantai 21.11.2016 - Henna Takatalo

Koirien ja kissojen yleisimmät loiset

Ulkoloiset

Täi 

Täi on koirien yleisin ulkoloinen. Koiran täit eivät tartu ihmiseen tai kissoihin eikä ihmisten täit koiriin. Täit leviävät helposti koirasta toiseen ja varsinkin jos koirat ovat tiiviimmin yhdessä esim. näyttelyissä, tapahtumissa, koirapuistoissa. Yleisin oire täitartunnasta on rapsuttelu. Täi imee koirasta verta. Täin puremat kutisevat vielä loishäädön jälkeenkin, joten koira kannattaa pestä häädön jälkeen. 

Väive

Täi imee verta, mutta väive syö ihon eritteitä. Muutoin väive on samanlainen kuin täi. Väiveet ovat Suomessa kuitenkin melko harvinaisia.

Kirput

Kirput ovat ketteriä ja hyppivät isännästä toiseen. Kirput hyppivät myös kissoista koiriin ja toisinpäin. Kirput säilyvät toimintakykyisinä viikkoja ja jopa kuukausia asunnossa ilman isäntää. Usein lemmikkien kirput ovat lähtöisin luonnoneläimistä. Paha kirpputartunta aiheuttaa ihottumaa ja kutinaa. Hyvä hygienia ja häätö lopettaa kirput.

punkki eli puutiainen

Punkit ovat erittäin yleisiä hämähäkkieläimiä, jotka imevät isäntänsä verta. Punkkeja esiintyy runsaimmin rannikkoseuduilla, Ahvenanmaalla ja Itä-Suomessa, mutta niitä löytyy koko maasta Oulun alapuolelta. Punkit vaanivat pusikoissa, joista kiinnittyvät isäntäänsä ja alkavat imeä verta. Punkit levittävät tehokkaasti muita tauteja eläimistä toisiin imiessään verta. Punkit pitää irroittaa heti esim. punkkipihdeillä. Lemmikeille on suunniteltu erilaisia punkkien torjunta menetelmiä kuten lääkkeitä ja pantoja.

Sikaripunkki

Sikaripunkki tarttuu kissanpennulle jo sen emolta, ja suurimmalla osalla kissoista on sikaripunkkitartunta. Myös melkein jokaisella koiralla on sikaripunkkeja. Suurimmalla osalla kissoista ja koirista tartunta ei aiheuta oireita, mutta joskus kissan vastustuskyvyn alentuessa sikaripunkit lisääntyvät ja aiheuttavat karvattomia, tulehtuneita ja kutisevia ihoalueita. 

Hilsepunkki

Hilsepunkki tarttuu helposti eläimestä toiseen. Se aiheuttaa voimakasta hilseilyä ja kutinaa. Hilsepunkit säilyvät ilman isäntäänsä vain 10 päivää luonnossa. Hilsepunkki voi aiheuttaa myös ihmisessä iho-oireita, mutta ei lisäänny ihmisessä. Tartunta voi myös olla oireeton.

Sisäloiset

Loiset ovat eliöitä, jotka elävät toisen eliön suolistossa, keuhkoissa tai lihaskudoksessa. Tavallisemmin ne tarttuvat ulosteen mukana. Aikuiset loiset elävät suolistossa ja käyttävät ravinnokseen sen sisältöä. Ne munivat munansa suolistoon. Matonaaras voi tuottaa jopa kymmeniä tuhansia munia vuorokaudessa. Munat päätyvät ulosteen mukana ympäristöön. Tämän takia ulosteet kannattaa kerätä ja hävittää asianmukaisesti. Kissoilla taas loiset tarttuvat helpoiten syömällä jyrsijän tai muun eläimen, joka kantaa loisen infektiivisiä munia.

esimerkiksi: Suolinkainen, heisimato, hakamato, piiskamadot, ekinokokki

Lemmikit tulisi madottaa säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa. Esimerkiksi keväisin ja syksyisin. Tärkeää olisi olla kahta erimerkkistä lääkettä, joita vuorotellaan madottaessa. Esim. syksyllä Axilur ja keväällä Drontal. Näin varmistutaan parhaiten sisäloisten hävitys. 

Poikkeuksena madotus AINA kun on epäilys loistartunnasta. Esimerkiksi ulkokissat, jotka syövät paljon jyrsijöitä!

Seuraavassa tekstissä Ruokavertailua!

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sisäloiset, Ulkoloiset, koirien terveys

Rauhoittavat Signaalit

Maanantai 14.11.2016 - Henna Takatalo

Rauhoittavia signaaleja

12801672_457113644489107_8866134651592116877_n.jpg

Rauhoittavia signaaleja käytetään pysäyttämään ja estämään aggressiota, stressiä, pelkoa ja kaikenlaisia epämiellyttäviä asioita. Rauhoittavien signaalien avulla luodaan luottamusta, turvallisuuden-tunnetta ja ennen kaikkea keskinäistä ymmärtämystä. 

Tässä esimerkkejä:

Kirsun nuoleminen

Tätä signaalia käytetään paljon tilanteissa (kun koiraa halataan, sen ylle kumarrutaan tai kävellään suoraan kohti koiraa), joissa ollaan lähekkäin. Väriltään tummat koirat käyttävät sitä paljon, koska ne eivät tumman värinsä vuoksi pysty käyttämään muita kasvonilmeitä kovin tehokkaasti. 

Leikkiin kutsu - asento

Koira laskee etuosansa alas. Tätä asentoa käytetään leikkiin kutsussa ja rauhoittavana signaalina. Koirat käyttävät tätä usein kohdatessaan lehmän tai hevosen, mikä saattaa johtua siitä, että ne eivät tiedä, miten suhtautua eläimeen. Tällä eleellä koira yrittää vakuuttaa olevansa mukava ja aikovansa pelkkää hyvää.

Haukottelu

Tämä on ehkä yleisimmin käytetty ele. Avaa silmäsi ja katso! Koira haukottelee joka päivä erilaisissa tilanteissa. Oletko huomannut sen haukottelevan kesken koulutuksen? Mietipä hetki, mitä olet juuri sillä hetkellä koirallesi viestinyt ja millä äänellä, jos koirasi joutuu rauhoittelemaan sinua. 

Muualle katsominen 

Koira kääntää pään sivuun ja katsoo pois kohteesta, jota se haluaa rauhoittaa. Liike on joskus todella nopea, toisinaan taas pää pysyy kokonaan sivuasennossa. Joskus katse vain kääntyy sivulta toiselle. Katsopa valokuva-albumissasi olevia kuvia koirastasi. Monessako kuvassa koirasi pää on sivuttain, tai se nuolee juuri huuliaan tai se haukottelee? 

Silmien siristäminen

Koira räpyttelee silmiään ja välttää tuijottamasta kohti. Se laskee silmäluomet alas niin, että sen katse näyttää pehmeämmältä. 

Pois kääntyminen

Koira kääntää kyljen tai selän toiselle. 

Hitaasti käveleminen

Hitaasti kävelemällä pyritään rauhoittamaan muita. Usein ihmiset reagoivat hitaisiin liikkeisiin juuri päinvastoin kuin koira odottaa – hitaat liikkeet ärsyttävät monia ihmisiä. Koira saattaa jättäytyä jälkeen seuraamisliikkeessä, tulla kutsuttaessa luokse todella hitaasti ja kulkea etanan vauhtia lenkille mentäessä. Mitä enemmän koiran ympärillä hössöttää ja mitä nopeammin juoksee, kiljuu ja käyttää kovaa ääntä tai mitä vihaisemmaksi tulemme, sitä hitaammin koira liikkuu. On todennäköistä, että koirasi yrittää rauhoitella sinua, mutta sinä vain et ymmärrä sitä.

Istuutuminen/ Maahanmeno

Kun tilanne muuttuu tukalaksi, tämä on selvä ja turvallinen signaali. Istuutuuko koirasi kun kutsut sitä luokse? Makuulle meno ei ole alistumista - vain vatsan näyttäminen osoittaa alistumista. Maahan meno on voimakas rauhoittava signaali, jota asemastaan tietoiset koirat käyttävät. Maahanmeno on siis tuskin kovin hyvä johtajuusharjoitus. 

Maan haistelu 

Myös tätä elettä koirat käyttävät usein. Ne haistelevat maata ”lukeakseen päivän uutiset” eli saadakseen tietää, kuka on ollut paikalla äskettäin. Mietipä haisteleeko koirasi jalkakäytävää, kun se näkee toisen koiran lähestyvän. Anna koirasi tehdä niin – on tärkeää, että koira saa kommunikoida toisen koiran kanssa, ja jatkat sitten normaalisti matkaasi. Entä onko koirasi koskaan pysähtynyt haistamaan maata, kun kutsut sitä luoksesi? Muuta äänensävyäsi, ota iloisempi ”ilme” ja kokeile, muuttuuko koirasi luoksetulo nopeammaksi ja iloisemmaksi. 

Kaartaen liikkuminen

Koirat eivät juuri koskaan mene toisen koiran luo suoraan. Vain hyviä tuttuja ja ystäviä lähestytään näin, ei muita. Jos koirastasi tuntuu epämiellyttävältä lähestyä muita suoraan kohti, kun se on taluttimessa, anna sen kaartaa sivulle. Toiset koirat pyrkivät siirtymään omistajan vastakkaiselle sivulle, kuin mitä vastaantuleva koira on, anna sen tehdä niin, sillä se on rauhoittava ja selkeä viesti vastaantulevalle koiralle.

Hännänheilutus

Jos koira heiluttaa häntäänsä samalla kun se käyttää jotain muuta rauhoittavaa signaalia, se voi olla myös rauhoittava ele, eikä vain merkki iloisuudesta. On ihmisiä jotka väittävät, ettei heidän koiransa pelkää vaikka se matelee ja pissaa alleen. He uskovat koiran olevan iloinen, koska se muista eleistä huolimatta heiluttaa häntäänsä. Se ei pidä paikkaansa. Se pelkää vihaista omistajaansa ja tekee kaikkensa rauhoittaakseen häntä. 

Pentumainen käyttäytyminen

Koira nuolee toisen suuta (samalla tavalla kuin koirat tekevät hyppiessään ihmisiä vasten) tai ottaa pentumaisen pyöreän ja lapsellisen ilmeen. Tämä signaali saattaa pelastaa koirasi melko varmasti tappelulta, sillä mikään koira ei hyökkää alistuvaa pentua vasten. 

Hymyily

Tätä signaalia käytetään samaan tapaan kuin hännänheilutusta, se on kaksoissignaali. 

Virtsaaminen 

Moni pitää merkkailuna sitä, mikä onkin rauhoitusta. Koira saattaa rauhoittaa toista tai itseään, jos samaan paikkaan on juuri äsken pissannut suuri ja voimakas koira, jonka hajua oma koirasi arastelee. Koirasi saattaa myös pissata, jos sinä hössötät sen mielestä liikaa. Näiden yllämainittujen signaalien lisäksi on muitakin: tassun nostaminen, kielellä maiskuttelu ja sijaistoiminnot, kuten luun pureskeleminen tai linnun perään ryntääminen. Yllä mainitut signaalit ovat tärkeimmät ja yleisimmät, ja niitä meidän on helppo jossain määrin käyttää itsekin. 

Uhkaavat signaalit 

Suurin osa ihmisistä tuntee uhkaavat signaalit: irvistyksen, murinan, haukkumisen, kohti ryntäämisen toisen pelottamiseksi, tuijottamisen, jäykästi liikkumisen jne. Koirat käyttävät uhkaavia signaaleja silloin, kun ne kokevat itse tulevansa uhatuiksi ja kokevat tarvetta puolustautua. Jokainen tilanne on aina erilainen, mutta yksi asia on selvä: koiraa ei saisi ehdoin tahdoin uhata, tällä keinolla saat sen vain pelkäämään ja puolustamaan itseään – mikä ei ehkä johda toivottuun tulokseen pidemmällä tähtäimellä koiran koulutusta ajatellen.

Kokeile miten koirasi reagoi rauhoittaviin signaaleihin. Tarkkaile miten se käyttäytyy muiden koirien kanssa. 

Viikonpäästä Sisä- ja ulkoloisista!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: rauhoittavat signaalit, koiran koulutus

Eläintenhoitajan Blogi!

Tiistai 18.10.2016 - Henna

Nyt voit seurata hoitolan arkea blogissani!
Tarkoitus on kertoa teille hoitolan arjesta ja mietteitäni lemmikkien hoidosta.
Hoitolan arkeen kuuluu aina murehtiminen miten lemmikki sopeutuu hoitolaan. Jotkut koirat ovat sopeutuvaisia ja enemmän kuin innoissaan päästessään uuteen ympäristöön, uusien koirakamujen kanssa. Jotkut taas ovat hämillään ja peloissaan muutoksista. On tärkeää muistaa, että koira kyllä tottuu hoitolan arkeen. Joillain se kestää kauemmin ja joillain vähemmän aikaa. Olisikin hyvä jo pennusta alkaen totuttaa koira erilaisiin ympäristöihin ja ihmisiin. 
Koira kasvaa henkisesti hoidossa aina, joka on hyvä asia!
Omistajan lähtiessä koira alkaa tutkimaan omaa koppiaan ja ympäristöä. Se on hämillään ja usein utelias. Kun lähdetään ensimmäisille lenkeille, koira nuuhkii ja ihmettelee ympäristöään niin paljon että kävelemme madellen.
Lyhyessä hoitojaksossa lemmikki tutkii ja ihmettelee ympäristöään niin paljon ettei edes huomaa isäntäväen poissaoloa. Hoidossa pyrimme siihen että koiran eroahdistus ja stressi olisi minimissään. Stressi on kuitenki väistämätöntä, mutta hyvällä hoidolla se pystytään minimoimaan. Meillä paras tapa tähän on läsnäolo. 
Hoitolassamme on 8 koirapaikkaa joka on juuri sopiva määrä, jotta pystyy varmistamaan kaikkien hyvinvoinnin ja viihtyvyyden. Töitä silti riittää. Suurempi määrä olisi liikaa ja haluan oppia tuntemaan ja tietämään jokaisen hoitolan koiran. Minun on tienattava elantoni hoitolalla, mutta se ei ole pääasia. Pääasia on tutustua erilaisiin ja eritapaisiin koiriin joista voin oppia paljon uutta. Ja tähän asti olenkin tutustunut moneen koiraan ja omistajaan! Kiitos siitä teille! :)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: eläintenhoitaja, pieneläimet, lemmikit, koirat

Tervetuloa Blogiin!

Maanantai 17.10.2016 - Henna

Moikka!
Tästä alkaa hoitolan blogin kirjoittaminen. 
Blogissa kerron koiriin liittyvistä ajankohtaisista aiheista, mietteitä lemmikkien hoidosta ja kokemuksiani esim. ruokinnasta, hoidosta, ongelmatilanteista ynnä muusta!
Ohessa hauska Rotutesti! 
Mikä oli sinun TOP3 rodut? Kuuluiko omasi näihin kolmeen? :)
funnydogs0089_O.jpg

2 kommenttia . Avainsanat: rotutesti